Pääsiäiseksi Viroon

Ehdin jo ilmoittautua Siljarasteille, ennen kuin tuli mahdollisuus osallistua Viron pääsiäiskarkeloihin, ja otin ilmon pois. Kun Siljarastit eivät ole katsastukset tai Huippuliigaa, päätin valita harvinaisemman kisareissun ja viettää pääsiäisen Virossa.

Lauantai-iltana kilpaillaan Jüriöö-viesti, joka on Viron suurin viestitapahtuma. Kisa on saanut nimensä Jüriöö ülestõususta eli Yrjönyön kapinasta, joka tapahtui vuonna 1343. Virolaiset nousivat tanskalaisia ja saksalaisia hallitsijoita vastaan, surmasivat saksalaisia, polttivat heidän omaisuuttaan ja piirittävät Tallinnan. Kapinan tuloksena saksalaiset kuitenkin kukistivat virolaisten vallankaappausyritykset ja kun tanskalaiset myivät hallitsemansa maa-alueet, jäi Pohjois-Viro Saksan valtaan. Kapina on ollut merkittävä myös siksi, että siihen liittyy Viron historian ensimmäinen kirjallinen lähde, jossa kerrotaan Viron kansasta, Liivimaan kronikka.

Sunnuntaina kilpailen vielä kansallisella keskimatkalla samassa maastossa. Kisat käydään Aegviidun Nelijärvellä, vajaat 70 km Tallinnasta kaakkoon.

Reissun onnistuminen vaatii aina hyvää matkalukemista. Lukukauden loppu on kahden tentin päässä ja toiseen on tenttiin on luettavana Topeliuksen Maamme-kirja. Aika ylvään isänmaallista luettavaa ulkomaan matkalle! Mutta kerrotaan siellä virolaisistakin, luvussa 67. Topeliuksen 130 vuotta sitten ilmestynyt kirja ei ole menettänyt ajantasaisuuttaan:

Eläessään aikaisemmin kovan sorron alaisina he eivät ole saaneet samaa vapautta ja opetusta kuin heidän suomalaiset veljensä, mutta nykyään se maa edistyy ripeästi. Kaikissa vaiheissaan virolaiset ovat uskollisesti säilyttäneet oman kielensä, omat muistonsa ja oman kansallisluonteensa. He ovat vilkasta, tunteellista ja sitkeätä kansaa, joka suuresti rakastaa isänmaatansa.

Toiseksi matkalukemiseksi valitsin jo kauan kirjajonossa hautuneen Garcian Sadan vuoden yksinäisyyden. Vähän synkän kuuloista yksityismatkalle! Mutta ei se varmasti sitä ole, aurinkoista ja uusia maisemia tiedossa. Mukavaa pääsiäistä!