Hyvät olisi olleet hiihtoladut. Mutta reippahasti
suunnistettiin.
Ensimmäisessä harjoituksessa olin vielä innoissani:
edellisestä suunnistusharjoituksesta oli jo muutama viikko, joten oli kivaa
päästä kartan kanssa metsään. Toisena lenkkinä vein heijastimia hienoon
maastoon. Kolmas harjoitus oli leirikisa, jossa sain polkea hyvän lähtöpaikan
ansiosta valmista uraa.
Kun menin neljännen kerran hankeen puolentoista vuorokauden
sisällä, alkoi jo vähän tympiä. Viides harjoitus meni kävelyvaellukseksi. Piti
oikein miettiä, mitä ihmettä täällä teen, onko tämä kivaa. Totesin, että nautin
metsässä olemisesta. Päätin, etten tänä keväänä juokse enää missään missä näkyy valkoista.
Kehittikö? Ehkä lihaskestävyyttä. Tuntui
keskikropassa kolmen päivän jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti