Kaikissa maastoissa voi kompastua juurakkoon tai kaatua
kivikkoon tai tulla karhu vastaan, mutta jos maastosta varoitellaan etukäteen
vielä erikseen, niin saadaan vähän ekstrajännitystä.
Ranskan MM-leirillä oli reikiä kalliossa. Pohjois-Italiassa
lääkäri pelotteli, että peikkometsässä on myös kauheita reikiä. Molemmista
selvittiin. Joensuun MM-reenimaastoissa kävin onneksi ennen kuin Thierry ja
sveitsiläiset näkivät karhuja.
Espanjassa oli toukkametsä. Santa Polan männikön vallanneet
mäntypistiäismäiset toukat olivat tuhonneet laajoja alueita. Jos osui
toukkapussiin, sai punaista kutisevaa ihottumaa. Poluillakin meni
toukkaletkoja, jotka olivat muuttomatkalla uuteen puuhun.
Eilen menin ensimmäistä kertaa Tallinnan iltarasteille. Ne
järjestettiin kaupungin itäpuolella Rebalassa vanhalla kaivosalueella.
Ennakkoon varoitettiin, että parkkipaikka sijaitsee 10 m syvän kalliojyrkänteen
päällä, jonka reunalle meneminen aiheuttaa sortumisvaaran. Jee.
Maasto oli jyrkkien rotkojen jakama ja monin paikoin rotko
oli täynnä vettä. Sitten varoitettiin vielä sillanrakennusharjoituksessa
tehdystä esteestä, jonka kohdalla loppui kielitaitokin, mutta joka tapauksessa
siitä piti jokaisen itseään suunnistajana pitävän yli pääsemän tai sitten pitää
harjoitella lisää. Se ei sattunut mun radalle.
Tapahtumapaikalla oli tiheä sumu ja jättimäisiä korppeja.
Aavemaista.
Mutta metsässä oli hauskaa ja maasto oli sellaista
lehtikuusimetsä ja nurmikkopohjaista lehtimetsää, missä en ole koskaan
suunnistanut. Iltarastit on iso tapahtuma täälläkin, tänään 11 erilaista rataa
kiersi 550 suunnistajaa. Tallinnan keskustasta olisi päässyt
bussikuljetuksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti