Paketissa on

Jos kuoleman hetkellä sanotaan stereotyyppisesti kaikenlaisen mennen kelautuvan filminauhana silmissä, niin mikä on se hetki, kun tajuntaan iskee salamana, sekunnin murto-osassa esille kuva kaikista tulevista leireistä, kisoista, reissuista, keskiviikon junalipusta Kolariin?

Sehän se on, kun nilkka rusahtaa kehon painon alla vinossa asennossa kaatuneen puun päältä sammalmatolle hypätessä. Sen verran nuljahti, että en osaa sanoa tuliko tajuntaan ensin kipu vai tieto siitä, että suunnitelmat tunturilenkeistä ja kisakalenterista muuttuivat juuri.

Onnet onnettomuudessa: 31.7. oli toukokuun alussa asetettujen kolmen kuukauden tavoiteprojektien päätöspäivä ja en ollut vielä edellisenä päivänä ehtinyt muotoilla uusia tavoitteita, joten en joudu romuttamaan niitä. Sairaala on lähellä (päivystysmaksu 5 e, kolmessa tunnissa sai röntgenkuvan ja lääkärikäynnin), matkalukemista on riittävästi ja nimen perusteella vaikuttaa sopivan tilanteeseen.

Sairaalaan 300 m. Lukemista 1600 sivua. Eiköhän tästäkin taas selvitä.

Sellaiset tulokset Kobrakarikas-kisoista. Tässä lisäksi touko-heinäkuun 2016 tavoiteprojektien tulokset.

1. Tavoite: Jalkajumivaivan poisto

Tulos: Erinomainen! Annan itselleni arvosanan 9. Tein paljon, touko- ja kesäkuun aikana opin paljon uutta. Toukokuussa hermopinne esti juoksemisen seitsemänä päivänä, kesäkuussa kahtena, heinäkuussa oli joitain tuntemuksia, mutta juoksua ei haitannut minään päivänä. Edelleen työtä on, mutta kolmen kuukauden tulos on hyvin kannustava.

2. Tavoite: 50 suunnistuskertaa yksinkertaistamiseen keskittyen

Tulos: Suunnistin 33 kertaa. Muutamaa karttalenkkiä ei lasketa eikä kahta heti alussa keskeytettyä rataa. Määrää laski kesäkuun alun nilkkavamma ja lisäksi heinäkuun lopussa kotona tein mielihalujen mukaan ja en ajanut tunnin tai puolentoista päähän suunnistamaan, koska halutti enemmän juosta.

Sain jonkin verran rohkeutta suunnistamiseen. Tein joitain oikein hyviä suorituksia. Kokeilin myös huonosti toimineita juttuja: Tallinnassa helpoissa maastoissa muistisuunnistusta ja erilaisia kompasseja. Näitä pitää vielä miettiä. Suoritusvarmuus, oman tasoisen suorituksen tekeminen kisassa on isompi ongelma kuin se että suunnistustekniikassa olisi ongelmaa.

3. Tavoite: Määrällisestä suorittamisesta ja riittämättömyyden tunteesta vapautuminen

Tulos: Olo on ollut helpompi. Ehkä kesä rennompana vuodenaikana auttaa. Paras keino on kuitenkin ollut se, että teen kuukaudelle suunnitelman tehtävistä töistä. Jos tuntuu hyvältä tehdä enemmän, olen tehnyt, mutta suunnitelmasta tiedän kuitenkin jotain varmaa.

Pidin projektimuodosta ja teen uudet tavoitteet. Paketissa on ensimmäiset tulokset ja nilkka. Eipä sitten muuta ku etiäpäin, jahka saan suunnan otettua.