10 vuotta Nuorten Jukolan voiton jälkeen

Meidän NuJu-voitosta tuli nyt kuluneeksi kymmenen vuotta!

Kaikki liikkuvat edelleen innokkaasti metsissä kansanterveydellisesti kiitettävissä mitoissa ja saivat voittoporukasta hyviä ystäviä. Ehkä se on suurin voitto. Projektin onnistumisesta lisää seuraavassa postauksessa.
 
Mutta mitä kuuluu joukkueelle nyt?

1. osuus Topias Tiainen

Paras NuJu-muistoni on, yllättävää kyllä, Raumalta 2005. Juoksin itse avausosuutta 14-vuotiaana, enkä ollut joukkueeni ainut alaikäinen. Kaikki tuntui suurelta ja ihmeelliseltä, varsinkin sijoituksemme, kuudes. Halden kävi korjaamassa voiton ja joukkueen johtaja Kari Arposen huhuttiin luvanneen juosta kotimatkalla Ruotsin rajalta Haldeniin.

Vuoden 2006 NuJu on ikimuistoinen. Odotukset menestyksestä olivat kovat ja kaikkia varmasti jännitti enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin.Tutuksi tullut avausosuus sujui muutamalla kymmenen sekunnin virheellä. Ankkuriosuus oli erityisen jännittävä, kun Samu sai peräänsä ranki-kärjen, MS-Parman Antti Vainion  Menestystä uskalsi tuulettaa vasta kun ankkuri oli maalissa ja leimat tarkistettu.

NuJu-voiton jälkeen parhaat suunnistusvuoteni olivat vielä kaukana edessä. Juniorivuodet olivat vaihtelevan menestyksekkäitä. Juoksin hyviä ankkuriosuuksia NuJussa myöhemmin, mutta Jyväskylän vuoden kaltaista vahvaa joukkuesuoritusta emme enää saaneet tehtyä. Lapsenomaisesta hermoilusta eroon päästyäni saavutin tukun nuorten SM-kultia ja yllätyksellisen nuorten maailmanmestaruuden Puolan MM-kisoista 2011. Aikuissuunnistusura alkoi vaikeasti syvällä ylikuormituksella, jolloin lapsitähteyden mukanaan tuomat hölmöilyt söivät pohjia menestyksekkäältä uralta aikuisena.

Tällä hetkellä opiskelen sairaanhoitajaksi ja olen pienen 4,5kk ikäisen poikalapsen isä. Elämä on mallillaan ja vaikeista ylikuormitusvuosista on tarpeeksi pitkä aika, jolloin harjoittelu voisi tuottaa hedelmää. Menestyksekkäistä vuosista tulevaisuudessa en kuitenkaan uskalla unelmoida. Omasta ja perheen terveydestä ja hyvinvoinnista sen sijaan kyllä.

2. osuus Mikko Hölli

Paras NuJu-muisto: varmaankin tuo 2006 voitto, mitään yksittäistä parasta muistoa en keksi

Mitä muistan Nuorten Jukolasta 2006: Kyllä sen päivän aika hyvin muistaa kokonaisuudessaan, mutta omat pummit radan lopussa on iskostunut varsin hyvin mieleen. Ja myös se kun Issakainen pyysi JaMMun nimikirjoituksen mun juomapulloon. Saatto se kyllä olla joku toinenkin NuJu, ets.

Miten urheiluelämä on jatkunut NuJu-voiton jälkeen: Jatkui hyvin ja nousujohteisesti aina pääsarjan kynnykselle. Sitten parit loukit ja isot montut ja motivaatio katos pariks vuodeks. Nykyään yritän mahtua SK:n viestijoukkueisiin mukaan. Pidän itseäni piirikunnallisentason viestimiehenä, vaikka en edes muista koska olen viimeksi osallistunut am-viestiin.

Mitä muuta teen nyt ja missä: mm. opiskelen yritysjuridiikkaa tampereen yliopistossa

Unelmani on: olla kunnossa oikeaan aikaan oikeassa paikassa

3. osuus Iida Savolainen

  Paras NuJu-muisto: Kyllä se taitaa olla 2006 vuoden voitto. Toinen hyvä muisto on voitosta lähtenyt "menestyskierre": seuraavina vuosina saatiin tuuletella sijoja 2., 4., 4. ja 2.  

Mitä muistan Nuorten Jukolasta 2006: Juoksin osuudellani väliaikarastilla kärjessä, mutta sen jälkeen Henna-Riikka Haikonen tuli ohi. Muistan myös, miten suurin osa muista joukkuelaisista tuntui silloin niin isoilta ja vanhoilta. 

Miten urheiluelämä on jatkunut NuJu-voiton jälkeen: Nousujohteisesti aina vuoteen 2012, jolloin pääsin mukaan nuorten MM-kisoihin. Sen jälkeen on ollut yhtä alamäkeä pitkien sairastelujen vuoksi. Viimeisimpänä kuumetta 2015 marraskuusta aina tähän kesään asti, nyt kuitenkin jo harjoitteluun totuttautumista. 

Mitä muuta teen nyt ja missä: Opiskelen Hervannassa TTY:llä. 

Unelmani on: Päästä taas hyvään kuntoon. Ja olla 2019 Venlojen aikaan niin hyvässä kunnossa, että harmittaa, kun ei pääse juoksemaan 

4. osuus Martti Siikaluoma

Paras NuJu-muisto: Kyllä hienoin muisto on ehdottomasti Nuorten Jukola voitto vuonna 2006, kun koko joukkue teki hienon suorituksen kokonaisuutena.

Mitä muistan Nuorten Jukolasta 2006: Eniten mieleen on jäänyt se, että oma suoritus jännitti nuorena suunnistaja kovasti. Osuuteni meni kuitenkin hyvin ja nostin joukkueemme kärkeen omalla osuudellani.

Miten urheiluelämä on jatkunut NuJu-voiton jälkeen: Urheiluelämä on jatkunut hyvin tiiviissä merkeissä, mutta tällä hetkellä päälajiksi on kuitenkin valikoitunut kestävyysjuoksu. Suunnistusta on tullut harrastettua viime vuosina lähinnä iltarasteilla.

Mitä muuta teen nyt ja missä: Olen tällä hetkellä päivätöissä OPn konttorilla ja muuten vapaa-aikani kuluukin aika pitkälti treenien, kisojen ja leirien merkeissä.

Unelmani on: Päästä mukaan yleisurheilun EM-kisoihin muutaman vuoden päästä.

5. osuus Maija Ojanen

Paras nuju-muisto: Kun juostiin loppusuoraa voittajina. Myös oma juoksusta jäi mieleen kova jännitys, tunne oman suorituksen hallitsemisesta ja hillitön kannustus varvauksessa ja loppusuoralla.

Miten urheiluelämä on jatkunut NuJu-voiton jälkeen: Kilpailin aktiivisesti junnusarjojen loppuun asti. Sen jälkeen olen treenannut vaihtelevasti. Tällä hetkellä urheilen päivittäin, mutta tekemiseni ei ole mitenkään tavoitteellista vaan sellaista elämäntapaurheilua. Lajeina ovat juoksu, suunnistus, rullaluistelu, jumppa ja talvella hiihto. Uusimpana innostuksena on maantiepyöräily joka on aika hauskaa! 

Mitä muuta teen nyt ja missä: Kuudes ja viimeinen lääkisvuosi Kuopiossa alkoi juuri. Ohessa teen vähän töitä ja poikkeilen Kangasalla, Virossa ja missä milloinkin. 

Unelmani on: Matkustella ympäri maailmaa.

6. osuus Outi Hytönen os. Ojanen

Paras NuJu-muisto: Edellisen vuoden viidennen sijan jälkeen tiedettiin, että seuraavalla kerralla meillä on mahdollisuus voittaa ja sitten pystyttiin tekemään se, se oli hieno tavoitteen täyttyminen koko tiimiltä. Ja oli vielä mun viimeinen Nuorten Jukola.

Mitä muistan Nuorten Jukolasta 2006: Muiden juoksujen tuottaman energian, oman osuuden pelottavat pummit, porukalla koetun riemun.

Miten urheiluelämä on jatkunut NuJu-voiton jälkeen: Ylä- ja alamäkisesti, mutta määrätietoisesti eteenpäin on menty vuosi vuodelta.

Mitä muuta teen nyt ja missä: Asun Tallinnassa ja teen toimittajan töitä freelancerina.

Unelmani on: Kehittyä joka vuosi ja tehdä suorituksia, joihin voi olla tyytyväinen. Rima on kyllä aika korkealla, mutta haasteet on tehty voitettaviksi.

7. osuus Samu Lehtola 

Paras NuJu-muisto: Eiköhän se ole se voitto.  

Mitä muistan Nuorten Jukolasta 2006: Päällimmäisenä se fiilis kun loppusuora aukesi ja tajusi ettei enää voi pummata. 

Miten urheiluelämä on jatkunut NuJu-voiton jälkeen: NuJu-voiton jälkeen oma suunnistus-ura lähti seuraavina vuosina kunnolla lentoon ja saattoi siinä jotain metalliakin kaulaan tulla. Lento kumminkin katkesi melko nopeasti pahaan vammakierteeseen. Viime vuodet on tullut tehtyä pieniä kuntoprojekteja ennen suurviestejä, jotta pystyisi auttamaan vielä SK:n värejä parempiin sijoituksiin.  Mitä muuta teen nyt ja missä: Opiskelen fysioterapiaa Tampereella sekä myyn kalusteita Ikealla.

 Unelmani on: Auttaa tulevaisuudessa urheilijoita tuki- ja liikuntaelinvammoissaan ja sitä myöten ehkäistä vastaavia kierteitä mitä itse koin.