Virossa vappua vietetään juosten. Viljandi-järven
ympärijuoksuun osallistui 3200 juoksijaa. Kisan erikoisuus on, että kolmea
väliaikaporttia lukuunottamatta reitillä saa juosta missä vain. Itse juoksin
sijan 150 paikkeilla ja siinä letka valitsi koko ajan saman reitin, mutta
taaempana tulleet kaverit kertoivat, että välillä notkoja ja soita
kierrettäessä letka jakaantui kolmeenkin eri suuntaan. Suurta eroa reitin
pituudessa ei voi tulla, koska järvi on kuitenkin kierrettävä ja
väliaikaporteista juostava: meidän porukan juostu matka vaihtelu 11,6-11,85 km
välillä.
Kannattaa katsoa videot, Suomessa ei näin suurta maastojuoksua ole!
Reitti oli tosiaan kunnon maastojuoksua: vähän asfalttia
alussa ja lopussa, mutta muuten nurmikkoa, hiekkatietä, multaista peltoa, ojan
ylitys, kurainen suo ja pari täpäkkää nousuakin. Päivä oli aurinkoinen ja
tunnelma korkealla. Eka nousu oli puolentoista kilometrin kohdalla:
Omalta osalta hienointa oli, että tiejuoksussa pinteeseen
mennyt hermo ei vaivannut ja jalka toimi hyvin. Viidestä kahdeksanteen
kilometriin vähän meinasi jumittaa alaselästä tai pakaroista ja pisti kyljestä,
mutta loppu meni taas hyvin. Aika oli 46:49 ja sillä irtosi naisten sarjassa
yhdeksäs sija. Se oli omantasoinen juoksu. Viron naiset juoksivat Viron maastomestaruudesta
ja suunnistajista Annika Rihma otti pronssia.
Reitillä oli koko ajan kannustusta. Rollaattoriukko oli
täyttänyt tyhjän viinapullon kivillä ja kolisutteli pihan kulmalla, tien varsi
oli täynnä autoja ja nuorten orkesteri oli jakaantunut useampaan kohtaan reitin
varrelle rytmiä lyömään. Kurapellolle oli tullut mummo pyörällä huutamaan.
Minä en osunut videopätkiin, mutta Juho vilahtelee
kestävyysurheilu.fi:n hihattomassa mustassa juoksupaidassa 40. sijan
paikkeilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti