Läpi tulin

Lauantaina oli Suunnistusliiton testit, 5000 m ja 7,5 km:n maastotesti Hervannassa. Kumpaakaan en ollut ennen juossut. Oli oikeastaan aika hauskaa nautiskella kovasta juoksusta ilman paineita, väliäkös sillä millaisen tuloksen lokakuussa lyö pöytään.

5000 metrillä ajattelin pystyväni 19 minuutin alitukseen, mutta 19:16 tuli loppuajaksi. Tasaisesti meni, Tytti K.:n kanssa vedeltiin vuorokierroksin. Uskon, että aika paranee jo siitäkin, että oppii tätä matkaa juoksemaan. Ennen olen juoksennellut vain 3000 metriä ja se on aikas eri laji. Alle tein muuten 5,5 kilometriä verryttelyä, vähän enenmmän kuin monesti tulee tehtyä, ja kroppa tuntu mukavalta startissa.

Iltapäivällä oli sitten maastotesti. Ekalla kierroksella tuntui aika tarkalleen siltä, että kahta kierrosta enempää en pysty juoksemaan. Meno kuitenkin parani seuraavilla kierroksilla ja läpi tultiin. Reitti oli tosi märkä ja jalat jäätyi suossa niin että toisesta polvesta alaspäin tuntui puujalalta ja maalissa vähän nyki krampinpoikanen takareidessä.

Tuli pitkästä aikaa reenannu olo, sitähän tässä on kaipailtu. Influenssapiikki vielä käsivarteen ja muutaman päivän suurhappo oli taattu! Tuli muutamana yönä oikein koomaunet ja silti väsyttää. Kun suomalainen ihminen väsyy, hänen on lähdettävä etelän maille lepäämään, joten nägemist!