Ranskan ympäriajo päättyi sunnuntaina. Meillä oli kotona
keltapaitajuhlat. Ne eivät olleet oikeastaan Chris Froomelle, Ranskan
ympäriajon keltapaidan voittajalle, vaan jokaiselle oman elämänsä kärkimiehelle
ja -naiselle.
Tarjolla oli ranskalaisittain kuoharia, patonkia, juustoja ja hedelmöitä. Sitten me tehtiin kotitoimistossa töitä ja aurinko paistoi.
Olen kirjoittanut heinäkuussa niin paljon työjuttuja, että blogi on jäänyt ihan paitsioon. Juoksupoluilla on sujunut vaihtelevasti, mutta viimeiset puolitoista viikkoa on aurinko paistanut risukasaan ja olen saanut tehdä monta iloista merkintää harjoituspäiväkirjaan. Joka päivä yli 10 km hyväntuntuista juoksua on iso plussa. Olen ottanut maltilla: minään päivänä en ole yrittänyt vielä kahdesti, vaikka onkin tuntunut hyvältä. Ehkä ensi viikolla jo!
 |
Kotitoimistossa. Työasento oppikirjasta, istuimena hierontarulla. |